Hepatiitti B:n ja C:n, HIV:n ja kupan esiintyminen maahanmuuttajilla Suomessa : mahdollisuuksia väestön terveyden edistämiseen

Migrants are over-represented among the incident cases of hepatitis B (HBV) and C (HCV), human immunodeficiency virus (HIV) and syphilis in many low-prevalence countries including Finland. Current knowledge of the epidemiology of these infections among migrants is limited to guide the public health response. This thesis aims to describe the feasibility of screening in a population-based survey, to estimate the burden of infections, to evaluate the implementation of screening, and to assess HIV-related health literacy among specific migrant populations. Seroprevalence rates of HBV, HCV, HIV and syphilis were assessed in a population-based survey among adult Kurdish, Russian and Somali-origin migrants. Survey non-participation and previous notifications were evaluated through register-linkage. HBV, HIV and syphilis seroprevalence and implementation of screening among all asylum seekers in Finland in 2015–2016 were examined based on register information of healthcare procurements. HIV-related knowledge, attitudes and practices of young adult asylum seekers were compared to those of age-matched general population in two separate surveys. Non-participation analysis observed no differences in the notification prevalence of HBV, HCV, HIV or syphilis between participants and non-participants of the survey. The majority of survey participants accepted the multiphasic opt-in provider-initiated screening. Acceptability of HIV testing was increased by enhanced pre-test counselling. Seroprevalence of HBV, HCV, HIV and syphilis among Kurdish, Russian and Somali-origin migrants and among asylum seekers were comparable or lower than in countries of origin. Prevalence of HCV and syphilis was higher in older age-groups. The burden of HBV was highest among Somali-origin migrants and that of HCV and syphilis among Russian migrants. Of all test-positive cases among Kurdish, Russian and Somali-migrants, 61% had not been previously notified and were considered missed diagnoses. Coverage of after arrival screening of HBV, HIV and syphilis was 88% among eligible Kurdish, Russian and Somali migrants, and 61% among asylum seekers. Previous HIV testing was reported by 31% of the Kurdish, Russian and Somali-origin migrants and 23% of the young adult asylum seekers. HIV-related knowledge among asylum seekers was below the international target level. Asylum seekers preferred passive sources of HIV information to interpersonal strategies of health education. In conclusion, although asylum and integration processes are windows of opportunity for health education, prevention and screening, barriers hindering their implementation exist. Missed HBV diagnoses among Somali-origin migrants suggest missed opportunities for vaccinations. Limitations of the current screening programme explain missed hepatitis C and syphilis diagnoses among Russian migrants. Findings from this study suggest opportunities for public health response: extending after-arrival screening of HBV, HIV and syphilis to all at-risk migrants, inclusion of HCV screening, describing and addressing barriers that hinder implementation of screening, enhancing provider-initiated screening and investing in health literacy.Hepatiitti B (HBV), hepatiitti C (HCV), HIV ja kuppa ovat infektiotauteja, joihin on olemassa tehokas lääkehoito. Infektioiden varhainen toteaminen ja hoito sekä hepatiitti-B-rokotukset edistävät terveyttä ja estävät uusia tartuntoja. Suomessa HBV-, HCV-, HIV- ja kuppainfektioita todetaan suhteessa enemmän ulkomailla syntyneillä henkilöillä. Osa maahanmuuttajista on alttiita infektiolle johtuen taustamaiden tautitaakasta sekä tekijöistä matkan aikana ja kotoutumisvaiheessa. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on kuvata näiden infektioiden esiintymistä maahanmuuttajilla ja arvioida ehkäisykeinojen toteutumista. Aineisto muodostui kolmesta kyselytutkimuksesta ja kahdesta rekisteristä. Infektioiden seulonnan soveltuvuutta ja niiden esiintymistä selvitettiin Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutkimuksessa, johon kutsuttiin kurdi-, somali- ja venäläistaustaisia aikuisia maahanmuuttajia. Uusien tautitapausten osuutta arvioitiin tartuntatautirekisterin avulla. Turvapaikanhakijoilla esiintyvien infektioiden ja seulontojen toteutumisen kuvaamisessa hyödynnettiin terveyspalveluiden hankintatietoja. HIV-infektioon liittyvää tietämystä verrattiin nuorten turvapaikanhakijoiden ja saman ikäisen yleisväestön välillä kahdessa eri haastattelututkimuksessa. Valtaosa tutkittavista osallistui tutkimushoitajan tarjoamaan yhdistelmäseulontaan. Testiä edeltävä neuvonta lisäsi HIV-testin hyväksyttävyyttä. Infektioiden esiintyvyys kurdi-, somali- ja venäläistaustaisilla maahanmuuttajilla ja turvapaikanhakijoilla oli samalla tasolla tai alhaisempi kuin taustamaissa. HBV-tautitaakka oli suurin somalitaustaisilla ja HCV:n ja kupan puolestaan venäläistaustaisilla maahanmuuttajilla. Lähes kahdella kolmesta henkilöstä, joilla tutkimuksessa todettiin HBV, HCV tai kuppa, infektiota ei oltu aiemmin todettu Suomessa. Maahanmuuton jälkeen järjestettävän HBV-, HIV- ja kuppaseulonnan kattavuus oli parempi oleskeluluvan saaneilla henkilöillä kuin turvapaikanhakijoilla. Nuorten turvapaikanhakijoiden HIV:iin liittyvä tietämys oli kansainvälistä tavoitetasoa ja suomalaista yleisväestöä alhaisempi, ja HIV-informaation lähteenä he suosivat itseopiskelua neuvonnan sijaan. Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat ovat tärkeä HBV-, HCV-, HIV- ja kuppainfektioiden seulonnan ja ennaltaehkäisyn kohderyhmä Suomessa, mutta heillä on esteitä terveysneuvontaan ja palveluihin pääsylle. Somalitaustaisilla todetut uudet HBV-tapaukset voivat osittain johtua toteutumatta jääneistä rokotuksista. Uudet HCV- ja kuppatapaukset venäläistaustaisilla maahanmuuttajilla kuvastavat seulontaohjelman kehittämiskohteita. Turvapaikkahakemuksen käsittely- ja kotoutumisvaiheet tarjoavat mahdollisuuden näiden esteiden purkamiselle

Health service use and costs among migrants in an irregular situation : Cross-sectional register-based study from a voluntary-based clinic

Background As few data based on actual demand for healthcare services in vulnerable migrant populations exist, we studied service use and healthcare costs in a cohort of migrants in an irregular situation. Methods In this single-centre retrospective register study, we examined the reasons for encounter, diagnoses, service use and costs of healthcare among patients at a voluntary clinic for migrants in an irregular situation in Helsinki, Finland. ICPC-2 classification and national unit costs for primary healthcare were used for the cost estimation. Results A total of 546 patient visits accounted for 620 ICPC-2 coded reasons for encounter, diagnoses and process codes. The most common health problems were teeth/gum disease (10%), acute upper respiratory infection (5%) and oesophageal disease (3%). Visits seldom led to complementary investigations (2%), follow-up visits (5%) or referrals (11%). The total cost of treatment, excluding dental health costs, was 71 euros per visit. Conclusions Migrants in an irregular situation present with a variety of health concerns, the majority of which can be treated in a basic primary healthcare facility at a relatively low cost. This encourages research to evaluate the health and cost effects of extending public healthcare for migrants in an irregular situation beyond emergency care.Peer reviewe

Refugee crisis in Finland : Challenges to safeguarding the right to health for asylum seekers

In 2015 Finland received an unprecedented number of asylum seekers, ten times more than in any previous year. This surge took place at a time the Finnish Government was busily undergoing a wide-range health and social care reform amid growing nationalist and populist sentiments. Our aim is to explore the governance of a parallel health system for asylum seekers with a right-to-health approach. We concentrated on three right to health features most related to the governance of asylum seeker health care, namely Formal recognition of the right to health, Standards and Coordination mechanisms. Through our qualitative review, we identified three major hurdles in the governance of the system for asylum seekers: 1) Ineffectual and reactive national level coordination and stewardship; 2) Inadequate legislative and supervisory frameworks leading to ineffective governance; 3) Discrepancies between constitutional rights to health, legal entitlements to services and guidance available. This first-time large-scale implementation of the policies exposed weaknesses in the legal framework and the parallel health system. We recommend the removal of the parallel system and the integration of asylum seekers' health services to the national public health care system. (C) 2019 The Authors. Published by Elsevier B.V.Peer reviewe

Kaikkien äitien ja lasten terveydestä kannattaa huolehtia

Pääkirjoitu

Turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon toteutuminen 2015–2016 : Raportti kyselystä vastaanottokeskuksille

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos toteutti yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa keväällä ja syksyllä 2016 kyselyn koskien turvapaikanhakijoiden alkutarkastuksia, rokotuksia ja pääsyä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluihin. Raportissa kuvataan vastaanottokeskusten hoitajille suunnattujen kyselyjen tulokset ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset sekä suositukset. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 152 (68 %) ja toiseen 97 (54 %) vastaanottokeskusta. Alkutarkastukset ja rokottamiset olivat jäljessä kansallisten ohjeiden mukaisesta tavoiteaikataulusta. Erot turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon toteutumisessa olivat huomattavia eri aluehallintoviranomaisten välillä; alueelliset erot olivat tasoittuneet toisessa kyselyssä. Ehkäisevän terveydenhuollon, kuten neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toteutumisessa oli huomattavia puutteita. Raportti suosittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö ja Maahanmuuttovirasto yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, aluehallintovirastojen ja kuntien kanssa kehittävät valmiutta tukevia toimintamalleja ja ohjeistusta, joiden noudattamiseen kaikkien toimijoiden tulisi sitoutua

Turvapaikanhakijoiden sekä oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneiden kunnalliset sote-palvelut : Kuntakyselyn tulokset

Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja aluehallintoviranomaiset toteuttivat kesällä 2016 kyselyn koskien turvapaikanhakijoiden sekä oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneiden julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote-palveluiden) kysyntää, kuormitusta ja tulevaisuuden näkymiä. Raportissa kuvataan kunnanjohtajille suunnatun kyselytutkimuksen tulokset ja niiden perusteella tehtävät johtopäätökset suosituksineen. Kyselyyn vastasi 158 kuntaa. Kunnat pystyivät pääasiassa vastaamaan hyvin turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneiden sote-palveluiden kysyntään. Osassa kunnista turvapaikanhakijat eivät kuitenkaan päässeet heille kuuluviin kunnallisiin palveluihin. Erityisen huolestuttavaa on palvelujen puuttuminen lasten, koululaisten ja raskaana olevien naisten kohdalla. Raportti suosittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö varmistaa sote-toimijoiden tietojen riittävyyden koskien turvapaikanhakijoiden, oleskeluluvan saaneiden pakolaisten ja paperittomien oikeutta sote-palveluihin sekä edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja yhdenvertaista kohtelua yhteistyössä muiden keskeisten toimijoiden kanssa

Public health response to large influx of asylum seekers : implementation and timing of infectious disease screening

Background: Infectious disease screening of migrants at increased risk is a feature of national infection prevention and control measures. Asylum seekers in Finland are offered screening of tuberculosis (TB), hepatitis B, human immunodeficiency virus infection (HIV) and syphilis based on individual risk assessment. We aimed to evaluate the public health response to a large influx of asylum seekers to Finland in 2015-2016 with respect to national guidelines on initial health services and infectious disease screening. Methods: We used immigration and healthcare procurement data for all 38,134 asylum seekers to Finland during 2015-2016 to assess the implementation, timing and yields of infectious disease screening. Results: The coverage of pulmonary TB screening was 71.6% [95% CI 71.1-72.0%] and that of hepatitis B, HIV or syphilis 60. 6% [60.1-61.1%] among those eligible for screening. The estimated average delay from arrival to pulmonary TB screening was 74 days for adults and 43 days for children. Delay to hepatitis B, HIV and syphilis screening was 91 days for adults and 47 days for children. The seroprevalence of hepatitis B surface antigen positivity was 1.4% [95% CI 1.3-1.6%], HIV 0.3% [95% CI 0.1-0.4%] and Treponema pallidum specific antibodies 1.0% [95% CI 0.8-1.1%]. Data did not allow assessment of yields of pulmonary TB screening. Conclusions: Up to one third of asylum seekers were not reached by screening and screenings were delayed from target timeframes. Children, as a vulnerable population, were screened earlier than adults. To ensure higher screening coverage, infectious disease risks should be reassessed and screening completed at contacts to healthcare during the post-asylum phase of integration. The large influx of asylum seekers to Finland in 2015-2016 tested the country's public health preparedness. After action reviews of the public health response to the large migrant influx such as screening implementation can be used for evidence-based improvement of public health preparedness and guidelines for initial health services and infectious disease screening.Peer reviewe